Ja mä sanon mun eläimet

Kokeilin tänään siipiäni. Tai polviani, nehän tässä ovat vaivanneet. Otin aamulla muutaman juoksuaskeleen, ja se teki todella hyvää päälle, tai mielelle on parempi ilmaus. Pää voi ulkoisesti huonosti, ja väitän että ensikerralla muistan olla korjaamatta jos ei ole rikki. Itseinhoni aiheuttaman tukkakriisin seurauksena päässäni on nyt punainen potta.

Yhdeltä osallistuimme New to Brisbane-sessioon, jossa amerikkalainen nainen kertoi, mistä kannattaa etsiä asuntoja ja mitä pitää varoa. Hän oli hauska ja sosiaalinen ja tilaisuus oli rento. Luennon suurin anti oli kuitenkin minuutit ennen ja jälkeen esityksen, jolloin tutustuimme lajitovereihin. Malesialainen tyttö (Rin-)TinTin valitti jäätyvänsä pystyyn, ja kysyi kauhistuneena, voiko Suomessa olla joskus VIELÄKIN kylmempi kuin täällä. Varmemmaksi vakuudeksi menin hetken kuluttua tihkusateeseen syömään jäätelöä. Tyttö ei ollut enää paikalla, mutta sain muita katseita osakseni. Tanskalaistyttö näytti niin tanskalaiselta että alkoi melkein naurattaa. Englantilainen Sophie liittyi kahviseuraksi tilaisuuden jälkeen, ja ilmoittauduimme hänen kanssaan kahden viikon päästä järjestettävälle Gold Coast-retkelle. Saksalainen vaihto-opiskelijapoika hymyili minulle, vaikka tukkani on karmea.

Illalla kiinnitin kameran ja mikin tietokoneeseen. Saa soittaa :)